Koiria, kaneja ja kaoottisia tunnetiloja

Koiria, kaneja ja kaoottisia tunnetiloja

Sain eilen kuulla, että emme saisikaan lunnispentua ensikuun alussa. Se murskasi olotilani alimpaan maanrakoon. Tuntui siltä kuin koko maailma olisi taas romahtamassa. Itkuisen illan päätteeksi nukuin kellon ympäri -yöunet ja aamulla heräsin uuteen päivään ”katujyrän alle jäänyt” -tunnelmissa. Sen siitä saa, kun illalla itkettää.

Olin herättyäni todella epäsosiaalisissa fiiliksissä ja siksi vähällä perua ulkoilutreffit Mûmakin pomon kanssa. Onneksi kuitenkin keräsin itseni ja lähdin uhkarohkeasti ajelemaan autollani, jonka toimintavarmuus on  kyseenalainen. Lähes kahden tunnin köpöttely ja pomon kanssa jutustelu tekivät mielelleni ihmeitä. Lenkin jälkeen tuntui siltä kuin olisin uusi ihminen.

Pomon kannustuksesta kirjoittelin kotiuduttuani lunnispennun kasvattajalle viestin. Kerroin olevani valmis ostamaan häneltä pennun myös ”vain kotikoiraksi”, mikäli pennun vika ei ole hengenvaarallinen. Kasvattaja ei ainakaan suoralta kädeltä tyrmännyt ajatustani ja nyt odottelenkin, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan. Täytynee toivoa parasta. Uusi koiranpentu olisi kuitenkin tehokasta salvaa Ragnarin poismenon jättämille haavoilleni.

Toki meidän Ossistakin on ollut iloa viime aikoina. Se nauttii vapaana asunnossamme loikkimisesta ja vähintään kerran päivässä hakeutuu sohvalle viereeni silitettäväksi. Olen hemmotellutkin pitkäkorvaamme ostamalla sille herkkuja – erityisesti Versele-Lagan Complete Crock -porkkanatyynyt maistuvat sille. Aurinkoisina, kohtalaisen leutoina päivinä olen päästänyt Ossin meidän takapihallekin juoksentelemaan. Pitkään se ei jaksa ulkoilusta nauttia – liekö kylmällä osuutta asiaan – mutta hieman se on jaksanut lumessakin viipottaa. Ja sen verran fiksu meidän pupupoikamme on, että osoittaa selvästi, milloin ulkoilu riittää ja on aika siirtyä takaisin sisätiloihin.

Edellinen blogi-kirjoitukseni on näin jälkeenpäin luettuna tuntunut jääneen keskeneräiseksi. Pahoitteluni tästä. Ajatukseni eivät aina välttämättä kulje ihan loppuun asti, vaikka yrittäisin kuinka olla tarkkana kirjallisen ulosantini kanssa. En kuitenkaan ole ammattilainen, joten lipsahdukset sallittakoon. Yritän jatkossa kiinnittää asiaan enemmän huomiota. Ehkä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.