Puolivuotishavaintoja

Puolivuotishavaintoja

Pörheä hörökorvakarvaeläimeni on tänään saavuttanut kunniakkaan kuuden kuukauden iän. Muutamassa kuukaudessa se on kasvanut kymmenkunta kiloa ja selkäkarva on viimeviikkoina ruvennut paikkapaikoin kiiltämään. Villahousutakkuisesta lapikaslapsosestani onkin hurjaa vauhtia kasvamassa villahousutakkuinen teiniperkele. Luojan kiitos! koiraystäväni on luonteeltaan peruskiltti. Odotettavissa ei siis liene mitään järisyttävän suuria teinioikkuja.

Yhteistassuttelun alkutaival kiltin, avoimen ja sosiaalisen koiran kanssa on ollut suhteellisen mutkatonta. Hermoja raastanut pentupureminen on selvästi vähentynyt ja on tätä nykyä enemmän vahinkopuremista leikin tiimellyksessä tai turhautumisesta johtuvaa, lähimpään asiaan tai eliöön kohdennettua sijaistoimintaa. Sisäsiisteyttä on kestänyt jo kuukauden verran muutamaa lipsahdusta lukuunottamatta ja varovaisen arvion mukaan ehkä jopa ontuminen olisi vähenemään päin.

Koska laiduntavan ystäväni ontuminen ei ole ollut viime päivinä niin silmiin pistävää kuin aiemmin, on uudeksi päänkiristyksen aiheeksi muodostunut Hubiksen syömingit – tai oikeammin syömingittömyydet.  On hyvin mahdollista, että ruokahaluttomuus johtuu vain paksuturkkisuuden ja kesäkuuman yhtälöstä, mutta nappulat eivät vain tunnu uppoavan tyhjyyttään mustana ammottavaan ateriointiaukkoon.

Kokeilulistalla eläinkaupan kuivaruoista ovat olleet ainakin Sam’s Field, Planet Pet Society ja Carnilove. Jokainen niistä on maistunut ”yhden kupillisen verran”, mutta sitten on vain käyty kupilla nuuhkaisemassa. Joojoo, eihän se koira itseään nälkään näännytä, jos sapuskaa on saatavilla, mutta onhan se ikävä katsella muutoin ruoalle persoa jäpikkää  nirsoilemassa ja näyttämässä peräsuutinta ruokailuapajille.

Ruokailuasian kanssa olen kuitenkin päättänyt pitää pääni kylmänä. Kyllähän se viimeistään sitten syö, kun on kamala nälkä. Ja eihän tuo pörhö edes näytä aliravitulta – päinvastoin joudun harva se päivä ihan varmuuden vuoksi kokeilemaan, ettei se ole liian pulska. Karvapeite kun tahtoo keppostella näköaistini kanssa.

Kaiken kaikkiaan olen erittäin tyytyväinen niin rotuvalintaan kuin kohdalle sattuneeseen koirayksilöön. Omalla hupsulla tavallaan Hupsu on juuri sopivan hupsu tähän huusholliin. Vaikka kakarakekkeröinti välillä pannuun ottaakin, saa Houdinin pöljäilyille joka päivä nauraakin.

 

4 thoughts on “Puolivuotishavaintoja

  1. Suosittelen kokeilemaan ainakin Barking Headsin Puppy Days -nappulaa – sille on harva koira nenäänsä nyrpistänyt

    1. Kiitos. Täytyy kokeilla. 🙂 Meillä tosin on ollut yleinen ongelma, että treeninamitkin pitää vaihtaa melkein päivittäin. Sama palkka ei kauaa tee kauppaansa.

Vastaa käyttäjälle Katja Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.