Rästitunnilla

Rästitunnilla

Kävimme tällä viikolla poikkeuksellisesti vasta tänään koirakoulun tunnilla. Olin etukäteen joutunut sopimaan rästitunnin, koska eilen en olisi ehtinyt paikalle. Tai minun ei pitänyt ehtiä, mutta tietysti jumitin sitten kotona, kun muu menoni peruuntuikin.

Edelleen me harjoiteltiin samoja juttuja: kontaktia, patjalle rauhoittumista ja kontaktissa kulkemista. Tällä kertaa vain lisättiin hieman häiriötä – hetkeksi. Kaikki kolme pentua olisivat halunneet ryhtyä leikkiin, joten jouduimme nopeasti siirtymään takaisin piiloihimme.

Hupsu teki tänään todella hyvin. Se oli suorastaan esimerkillinen oppilas. Tuntui se kieltämättä hyvältä. Kyllähän rauhallisen koiran kanssa on helpompi ja mukavampi harjoitella. Ylpeyttä en silti voinut tuntea. En ainakaan Hupsun rauhallisuudesta. En, koska rauhallisuus johtuu mitä ilmeisimmin kivusta.

Vaikka Hupsu on viimeiset päivät vain levännyt, vaivaa toinen etujalka sitä edelleen. Jos oikein koirani liikkeitä luen, notkahtaa vasen etutassu joka kerran, kun koira varaa sille painoaan. Koirakoulun kouluttajankin tervehdys oli tänään kysymysmuotoinen ”ontuuko Hupsu”.

Sen verran empaattinen ihminen olen, että sisuskaluja vääntää, kun näen oman lemmikkini kärsivän. Vaikka häntä heiluu ja pentu hyppii sohvalle ja syliini, kertovat kuitenkin klenkkavaiva ja kumma rauhallisuus epämukavasta olosta ja kivusta.

Varasinkin meille huomiseksi ajan eläinlääkäriin. Se, millä reissun maksan, on toinen tarina, mutta koiraystävä pitää saada kuntoon ja omaksi itsekseen. (Ei se tosin haittaisi, jos rauhallisuus säilyisi.)

Toivottavasti päästään pian normaalielämän syrjään kiinni.

2 thoughts on “Rästitunnilla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.