Ruokajuttuja

Ruokajuttuja

Rapatassu

Hupsu söi meille tullessaan Sam’s Fieldin pentunappulaa. Koska nappulat maistuivat huonosti (luultavasti vain muutoksen takia), korvasin ne nopeasti saman valmistajan purkkiruoalla. Ja voi! sitä paskan määrää! Gagan koostumuskin oli huonoa; hyvin löysää ja vetistä.

Päätinkin siis kokeilla sitä paljon kehuttua raakaruokaa ja vähitellen lisäilin kuppiin Mushin raakaruokapullia. Raakaruoan pikkuhiljaa korvatessa Sam’s Fieldiä alkoi kakkakin kiinteytyä. Se kiinteytyi ja kuivui. Kiinteytyi lisää. Ilokseni kakan määräkin väheni, vaan kun se kakka kiinteytyi aina vain lisää. Lopulta totesin, että himskatin kallis raakaruoka aiheutti liiallista ulosteen kovuutta.

Ratkaisuni oli muuttaa ruokavalio askel taaksepäin. Raakaruokapullat saivat kaverikseen nappuloita. Vaan kun ei se piruvie auttanut: nappulat syleksittiin suupielestä pitkin lattioita.

En lannistunut. Jos ei nappulat kelpaa (ja kun en niiden kanssa laiskuuttani jaksa tapella), oli kokeiltava taas jotain muuta. Päädyin Murren Murkinan kautta silmätysten täysin vieraan raakaruoan, VOM og Hundematin, kanssa – sillä seurauksella, että ulosteen ulkonäkö alkoi vähitellen hipoa täydellisyyttä. Oj, vad härligt!

Koska oikotietä onneen ei ole, päätin googletella kokemuksia kyseisestä ruoasta. Harmikseni törmäsin paljolti naudanmahan vastaisiin vuoropuheisiin ja foorumikeskusteluihin, joista ei ottanut juuri muuta selkoa kuin sen, että kaikki valmisraakaruoka on pahasta ja ainoa oikea tapa barffata on koostaa koiranruoat itse.

Tulipahan hölmistynyt olo.

Koiran ruokavaliossa minulle on tärkeintä, että koira kasvaa ja kehittyy tasapainoisesti ja voi hyvin. Siksipä juuri olisin niitä kokemuksiakin kaipaillut. Oikeastaan ainoa pelkoni raakaruoan suhteen on, saako koirani riittävästi vitamiineja ja hivenaineita, noita elimistön tärkeitä rakennusaineita ja puolustuskyvyn ylläpitäjiä.

Mielelläni siis kuulisin juuri sinun kokemuksiasi – ennen kaikkea raakaruoasta, mutta myös muista koiranruoista.  Mahtavaa toki olisi, jos sattuisi sitä kokemusta löytymään vielä juuri tästä kyseisestä norjalaisesta appeesta.

(Ja kyllä! Tiedän, ettei ojvadhärligt ole norjaa.)

4 thoughts on “Ruokajuttuja

  1. Raakaruoka olisi niin kivaa, jos vain osaisi. Viima syö Sam’s Fieldiä ja lihaa, luita yms, mutta se onkin aina ollut hirveä syöppö, kaikki käy! Sekoititko lihan nappuloiden joukkoon, vai olivatko lihat ns erillään? Meillä entisen nirson koiran kanssa sekoitettiin sekaisin, nappulat sai vähän lihan makua mukaan. Harmi, kun Hupsusta on tullutkin näin nirso! Raakaruoka on hyvä vaihtoehto, voi valmiillakin mennä, tai sitten laskea annosmäärät itse. Näihin löytyy ohjeita paljonkin netistä, ja jos saa jonkun laskemaan lisien määrät puolestaan, ei raakaruokien ”valmistaminen” itse ole kovinkaan hankalaa! Tuosta ruuasta ei mulla ole kokemusta, mutta jos itsenäisesti raakaruokkiminen kiinnostaa, ainakin Katiskan sivuilta löytyy paljon tietoa!

    1. On joo sekoitettu nappulat muun ruoan joukkoon, vaan silti ne syleksitään lattialle. Suurin osa jää syömättä. Vaan menee tämä varmaan tuolla raakaruoallakin. Voisihan sitä tietenkin antaa kananmunankuoria murskattuna lisänä. 🙂

  2. Ruokinnasta en osaa sanoa mitään, kun olen omiani syöttänyt sillä fiiliksellä, että kyllä nälkä ruoan maustaa ja ovathan nuo kaikki hengissä selvinneet. Nortin syndrooma toki aiheutti tiukan dieetin, mutta nuo tervemahaiset on kyllä pärjänneet lähinnä nappulalla. Arvostan kyllä kovasti heitä, jotka jaksavat kokata ja huolehtia, mutta itse en jaksa.
    Minusta Hupsu on niin hurmaava, iloinen, hyvinvoiva koiravauva, että ei mitään hätää minkään suhteen. Siitä kasvaa hieno koirayksilö!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.