Browsed by
Avainsana: Hupsun kirje

Hupsun kirje Luontoäidille

Hupsun kirje Luontoäidille

Hyvä Luontoäiti,

kyllä nyt on niin, ettei tämmöiset lämpökelit ole ollenkaan lapinkoiraa varten. Takapihan, siis Minä Lapinkoiran takapihan tulisessa pätsissä eivät viihdy edes mamman kesäkukket. Koko ajan pitää olla vettä lorottamassa niin kesäkukkeille kuin Minä Lapinkoiran suuhun. Siitä huolimatta ja silti me (Minä Lapinkoira ja kesäkukket) läähätämme ja läkähdymme ja kuivahdamme kokoon.

Sietäisit hävetä, hyvä Luontoäiti! Sillä tavalla menit ja talven lumet sulatit tontiltani. Ei voi enää ottaa lumipesuja ja siten viilentää höyrystyvää päätä. Sen sijaan pitää hakeutua sisätiloihin ja toivoa, että mamma laittaa kylmennyslaitteen puhaltamaan. Lunta siitä kylmennyslaitteesta ei kuitenkaan tule.

Siispä hyvä Luontoäiti, pyydän mitä pikimmin palauttamaan Minä Lapinkoiralle ikuisen talven. Muissa vaihtoehdoissa Minä Lapinkoiran tulee kääntyä jonkun muun henkiolentoisen puoleen.

Kuumuudesta voimattomin hännänvipauksin,

Minä Lapinkoira, elikkäs siis Hupsu

 

Hupsun kirje joulujenpäällikölle

Hupsun kirje joulujenpäällikölle

Hyvä joulujenpäällikkö!

Nyt kyllä oli pakosti kirjoitettava joulujenjuhlasta, joka ei ensinkään ollut mikään juhla. Ikävästi jäi hampaankoloon kaihertamaan muutama asia, jotka toivon Sinun korjaavan viimeistään seuraavaksi joulujenjuhlaksi!

1. Joulujenjuhlana kuuluu syödä herkkuja. Missä oli Hupsun, eli minun, herkut? Kyllä kannettiin pöytään kinkkua ja lohta, mutta annettiinko Hupsulle, siis minulle? No ei annettu! Tyhjiä lautasia ja näppejä sai vain nuoleskella.

2. Joulujenjuhlana annetaan läjäpäin paketteja. Läjäpäin. Mikä läjäpäin on kaksi pakettia? Kysynpähän nyt vaan! Kyllä pitäisi Hupsun, eli siis minun, saada läjäpäin kinkkupaketteja. Tuoksuvia, herkullisia, maukkaita kinkkupaketteja ja vähän niitä lohipaketteja ja muitakin herkkupaketteja.

3. Joulujenjuhlana kaikilla on kivaa. Paitsi Hupsulla, siis minulla. Aamusta iltaan syödään – paitsi Hupsu, siis minä, en syö. Ulkona viihdytään, jos ei sada vettä. Paitsi minä Hupsu en saa viihtyä. Aina kielletään omille teille lähtemästä! Pitkään valvotaan ja pitkään nukutaan – vaan kun Hupsua, elikkäs minua, ei nukuta! Jos yritän kuonolla tökkiä ja herätellä, peiton alta vain murahdellaan. Ei se semmoinen käy!

4. Joulujenjuhlana kuuluisi olla lunta – niin on Hupsulle, eli minulle, kerrottu. Missä oli minun lumeni? Ei ollut ainakaan maassa. Eikä ollut ilmassa, eikä puissa, eikä missään muuallakaan. Kyllä pitäisi lunta olla maassa aina.

Siis, hyvä joulujenpäällikkö, oikaisethan kokemani vääryydet mitä pikimmin! Parastahan olisi, jos Hupsun, elikkäs siis minun, joulujenjuhlani uusittaisi kokonaan, mutta ainakin ensi joulujenjuhlaksi asioiden tulee olla korjattuna. Muussa tapauksessa joudun turvautumaan jatkotoimenpiteisiin.

Hyvin karvaasti pettynein hännänheilautuksin,

Hupsu, elikkäs siis minä