Browsed by
Avainsana: Juhannus

Kuvakulma: Maailmaan mä avaraan

Kuvakulma: Maailmaan mä avaraan

Juhannus on taputeltu, keskikesä ohitettu. Nyt voi alkaa odotella syksyä. Vai joulua? Mitenkäs se kliseisesti menikään? Samapa tuo, sillä Suomessa kesä harvemmin on juhannuksena ohi – päinvastoin. Hikoilua on aivan varmasti vielä tiedossa.

Hupsu on saanut muutaman päivän nauttia maalaismaisemista ja meri-ilmasta. Onnellinen ja väsynyt koirani makaa tällä hetkellä silmät ummessa keittiön ruokapöydän alla. Kyljellään. Se ei välitä liikehdinnästä niin kauan kuin minä istun paikallani. Ulos mennessäni Hupsu seuraa minua orjallisesti. Se kantaa lelun nurmikolle, käy pötkölleen ja sisälle palatessa nappaa lelun jälleen mukaansa.

Lelukanniskelua on viime aikoina esiintynyt kotonakin. Lelu suussa pihalle, lelu suussa sisälle. Naurahdinkin tänään, että pitäähän se jokaisella koiralla turvalelu olla. Sitä paitsi… Hupsu rakastaa karvaista pehmopalloaan. Se on yhtä aikaa pehmolelu ja pallo. Voiko sitä karvakorvani enempää toivoakaan?

Paitsi lihaa. Ja grilliherkkuja. Ja kalaa. Ja oikeastaan sitä kaikkea, mitä ihminen – aivan sama kuka – on milloinkin suuhunsa laittamassa. Omat naput eivät kelpaa. Tällä hetkellä en sitä tosin ihmettelekään: juhannusherkuttelu mansikkakakkuineen on kuulunut myös Hupsun juhannukseen.

Onnellinen seikkailijakoira
Juhannuspäivän synttärikakulla käytiin – ihasteltiin mertakin.
Näkymä merelle
Punkinperkele iski Hupsun silmäluomeen ja sai luomen turpoamaan.
Mansikkakakkua ja suklaakääretorttua
Leikkejä ihmisveikan kanssa vesisateessa
Juhannusaattona tuuli – juhannuskoivut kaatuivat tuon tuosta ja tavan takaa.
Ihanan karvapallon lisäksi Hupsu järsi keppejä ja tikkuja, rakastui löytämäänsä peuransorkkaan ja näpisti kassistani hirvennahkapururullan.
…jos mennä voisin vaeltamaan…
Kuvakulmakuulumiset

Kuvakulmakuulumiset

Keskikesä juhlittu ja päivät lyhenevät. Jipii! Kohta on syksy ja syksyhän on paras vuodenaika. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että minun ja syksyn välissä on vielä vuoden kuumimmat kuukaudet. Onneksi täällä Suomessa harvemmin on pitkäkestoisia helleaaltoja, vaikka ne siltä kohdalle osuessaan tuntuvatkin.

Juhannus tuli hengailtua anopikkaan nurkissa Tammisaaressa. Hupsu nautti koko koiranpennun riemullaan vapaudesta – uloskin pääsi niin usein, että kertaakaan ei pissavahinkoja sattunut sisälle. Ulkona suosikkihommaa oli ihmisveikan perässä ryntäily 110 lasissa ja kiipeily kiville ja kasoille. Liekö meidän tulevaisuudessa tiedossa agilitya – luultavasti Hupsu ainakin nauttisi siitä.

Hampaiden vaihtuminen alkaa olla loppumetreillä. Tänään oli vihdoin neljäskin kulmuri irronnut. Naskaliaika alkaa siis olla ohitse. Hieman mieltä varjostaa edelleen tuo Hupsun ontuminen, mutta ehkä me saamme siihenkin jotain selvyyttä, kun nyt viimein sain aikaiseksi varata ajan ontumatutkimukseen keskiviikolle. Tiedossa siis kättä taskuun ja iloista ilmettä.

Jotain kivaa haluaisin keksiä Hupsun kanssa syksylle, mutta koirailujutut ovat toistaiseksi vielä auki. Täytynee kaivella jokin viikonloppupainotteinen harraste, koska arkena emme välttämättä ehdi perusulkoilujen lisäksi sen kummempia touhuta. Mieskin on jo peloteltu valmiiksi: voi nimittäin olla, että hänen vastuunsa koiroosta tulee kasvamaan. Viimeviikkoinen työhaastatteluni meni nimittäin ilmeisen hyvin, sillä sain hakemani paikan. Elokuusta eteenpäin sijoitun siis koulumaailmaan sekä työn että opiskelun puolesta – päivät toimin ohjaajana tukea tarvitseville nuorille ja iltaisin opiskelen lähihoitajan LANU-opintoja.

Kärsä rutussa.
Tilanne päällä.
Älä niuhota!
Mahalasku
Vahtivuorossa
Tätäkö ei siis saanut ottaa?
Tammisaaressa ihmettelemässä.
Vähän voisin ottaa minäkin. Sitä sun jätskiä.
Tammisaaressa rannalla.
Omnomnom.
Lokkisaatana
Tammisaaren juhannussalko
Kananmunahommia
Kieli <3
Hetki ennen kuin kärsä kynti maata.
Mumman kanssa keppileikkejä.
Metsäseikkailulla Bromarvin näköalatornilla.
Oli niin herkullinen kuvakulma.
Koukeromänty