Browsed by
Avainsana: valokuvaus

Kuvakulma: Ridiculously Photogenic Dog

Kuvakulma: Ridiculously Photogenic Dog

Laituripönöttäjä
Rappusellapönöttäjä
Kerrostalonpihapönöttäjä
Alakoulupönöttäjä
Kivipönöttäjä

Ps. Huom! Yms. Jne. Jos ei meemi, johon otsikko viittaa, ole sulle tuttu, voi olla, ettei otsikko myöskään avaudu tai et ymmärrä, mihin se viittaa. Saat sen anteeksi.

Pps. Kyllä. Kuvissa näkyy myös remmi.

Rakkaushetkiä

Rakkaushetkiä

Meidän arjessa on alkanut näkyä rutiineja: on niitä metsäisiä aamu-ulkoiluja, joita Hupsu vaatii oikeastaan vain perheen isännältä, ja on tietynlaisia tervehtimistapoja, jotka ovat jokaisen perheenjäsenen kohdalla erilaisia. Rutiinit arkiaamuisin valmistavat Hupsua rauhalliseen oleskeluun työpäivien ajaksi. Se tuntuu varsin hyvin oppineen, mitä arkisin tapahtuu.

Ehdottomasti paras rutiini näin ”mamman” näkökulmasta on joka-aamuinen rakkaushetkemme. Kun parin mutkan kautta istahdan sohvankulmaan heräilemään, kipuaa Hupsu viereeni rapsutettavaksi. Se retkottaa vuoroin sohvan käsinojan, vuoroin minun päälläni ja tarjoaa rintaröyhelöään takutettavaksi. Sitkeästi pieni rakkauspakkaukseni pysyttelee kiinni minussa – kunnes isäntä alkaa kiskoa kenkiä jalkaansa tai poikani ryhtyy aamupalalle.

Rakkaushetkiä on toki muulloinkin, mutta rutiiniksi asti ne eivät ole muodostuneet. Toisinaan Hupsu pelmahtaa tukka hulmuten viereeni minun katsellessa telkkaria tai käydessäni nukkumaan. Näin salaisesti supatellen voinkin todeta sinulle, että perheessämme olisi täysin turhaa käydä keskustelua siitä, kuka ihmisistä on Hupsulle tärkein – vaikka se muutoin koko perheen, oikeammin koko maailman, koira onkin.

Rakkaushetkiä viikonloppuusi!

Kuvakulma: Söpöysenergiaa kaamokseen

Kuvakulma: Söpöysenergiaa kaamokseen

Marraspimeän ja energianpuutostilan aiheuttaman blogihiljaisuuden rikkomiseksi ajattelin jakaa sinullekin pilkahduksen söpöysvaloa arjen piristeeksi! (Hupsu kuvissa 9-viikkoinen.)

 

©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist
©Tuomo Nyqvist

 

Maksamaton mainos: Jos sinua kiinnostaa oman koiran kuvauttaminen rauhallisessa kotistudiossa, kurkkaa Tuomon Facebook -sivu! 

Ihan mahtavaa alkavaa viikkoa!

Kuvakulma: Hupsun metsäily

Kuvakulma: Hupsun metsäily

Siis, saanko mä oikeasti mennä?
Hepulipulipulipuli…
Hei! Täällähän on vielä mustikoita! Omnomnomnom…
Mamma tuun pelastaa sut! Älä jätä!
Mikäs se tämä on? Voikohan tästä vähän maistaa?
Etkö sä mamma tajua, että nyt se ihminen pääsee karkuun, ku laitoit mut kiinni?!
Saanko ottaa tän kotiin?
Onnellinen koiranomistaja

Onnellinen koiranomistaja

Olen onnellinen koiranomistaja. Minulla on nimittäin koira, joka kuuntelee! Se kuuntelee niin tarkasti ja niin hyvin, että sen nippanappa tukasta erottuvien korvien kärjet venyvät pupunkorviksi ääniaaltojen rummuttaessa tärykalvoja. Jokaisen koiranomistajan unelma – Hupsu nimittäin kuuntelee vieraitakin ihmisiä. Kokeilehan vaan meillä käydessäsi napata makkarapaketti huomaamattomasti käteesi tai virkkoa ääneen, että jätit märän sateenvarjosi ULOS.

Olen onnellinen koiranomistaja myös siksi, että minulla on sisäpihasiisti koira. Sama se, millainen keli ulkona on. Lattialle ei tarpeita tehdä. Ei tehdä myöskään oman rivitaloasuntomme pihalle – ei, vaikka peräsuoli pullottaisi jo hyvän matkaa maata viistäen. Metsään se on päästävä kakkapuuhiin ja on aivan samantekevää, vaikka yrittäisi millaiseen kuumehoureiluun tahansa vedota. Mars, lontsaria toisen eteen!

Olen onnellinen koiranomistaja, koska minulla on syöppö koira. Sille maistuu herkku kuin herkku ja herkuksi käy jopa parsakaali. Joskus mietin, millaisen pullukan koirastani oikein kasvatan, kun niin mielellään sitä tarjoaisi (ja toisinaan tarjoaakin) siivun omastaan. Vaan annas olla, kun ruokakippoon murkinaa kippaat! Samat naposet lojuu kupissa kevyesti kolmatta päivää, vaikka muuta herkkua ei tarjoiltaisi. Yhden tai kaksi napoa voi ohi mennessään mukaansa napata, jotta pahin nälkä pysyy loitolla.

Olen erityisen onnellinen koiranomistaja. Minulla kun on mahtavaluonteinen koira! Se rakastaa lapsia, kaikkia eläimiä ja niitä aikuisiakin ihmisiä. Kiintymystään se osoittaa villisti hötkyillen, remmissä tempoen, kankustakin haukaten ja mahdottomasti vinkuen. Siinä kohtaa katoaa niin kuulo kuin syöppöys. Viimeinen tolkun hiven pöllähtää pilvenä korvista ja sulautuu ilmavirtaan.

Vaan onhan se kivaa – olla onnellinen koiranomistaja.